Huoltaja on tärkeä osa joukkuetta. Häneltä vaaditaan muun muassa seuraavia ominaisuuksia: yhteistyökykyisyys, kuuntelemisen taito, järjestelmällisyys, luotettavuus, lajituntemus ja seurauskollisuus.

Loimun pitkäaikaisen huoltajan Hannu Oksasen työtä on tänä kautena jatkanut Juha Brandt (s. 1957). Juha on ollut jo aikaisemmin Hannun tuuraajana tarvittaessa, joten huoltajan työ on tullut hänelle tutuksi vuosien varrella.

Perusloimulaisena Juha kävi säännöllisesti seuraamassa joukkueen pelejä jo 2- ja 1-sarja-aikoina kauppaoppilaitoksella. Seuran organisaatioon Juha liittyi mukaan vuonna 1986, kun hänen poikansa Jari aloitti lentopalloilun vuonna 1980 syntyneiden joukkueessa. Isä-Juhasta tuli aikaa myöten joukkueenjohtaja. Tätä rupeamaa Loimun juniorilentopalloilun parissa kesti vuoteen 1999, jolloin vuonna 1980 syntyneiden joukkue voitti A-poikien Suomen mestaruuden. Joukkueen valmentajana toimi Juha ja kakkosvalmentajana Esa Lindholm. Mestarijoukkueeseen  kuulunut Jari pelasi jo tuona kautena 1998-99 myös Loimun SM-liigajoukkueessa. Sittemmin hän teki upean lentopallouran Loimussa ollen voittamassa seuralle Suomen mestaruuden keväällä 2001 ja Suomen cupin voiton vuonna 2004.

Kaudesta 1997-98 lähtien Juha toimi myös 1-sarjassa pelanneen Loimun kakkosjoukkueen joukkueenjohtajana. Tätä vaihetta kesti kevääseen 2000, jolloin Loimu luopui omasta kakkosjoukkueestaan. Kaiken aikaa Juha oli tietenkin käynyt seuraamassa seuran edustusjoukkueen pelejä, mutta vuodesta 2000 alkaen hänellä oli entistä enemmän aikaa olla näkyvänä ja kuuluvana uhona eli katsojana Loimun peleissä ennen joukkueen huoltajaksi ryhtymistään.

Huoltajalla riittää monia tehtäviä niin joukkueen koti- kuin vieraspeleissäkin. Seuraavassa kerrotaan Juhan tärkeimmistä tehtävistä kotiottelun yhteydessä, jolloin hän saapuu paikalle noin kahta tuntia ennen ottelun alkua. Juhalla on tapana laittaa toimitsijapöytä ensin valmiiksi. Siihen kuuluvat pistelaskulaitteen asentaminen, pöytäkirjan tuominen kirjuria varten, niin ikään erotuomarien korttitiedot, pelaajien lisenssit ja kirjekuori ottelupöytäkirjan lähettämistä varten on oltava pöydällä. Samaten Juhan on tuotava toimitsijapöydälle ottelupallot telineessään. Niitä on neljä kappaletta, joista kolme on käytössä pelin aikana neljännen pallon ollessa varalla.

Joukkueiden alkulämmittelyä varten Juha jakaa kahteen koriin kumpaankin 12 palloa. Ne jätetään odottamaan erotuomaripenkin taakse pelaajien tuloa kentälle. Tämän jälkeen Juha antaa kulloisillekin lattian luuttuajille sekä pallopojille tai -tytöille mainospaidat, luuttuamisliinat ja pallonpyyhkimisliinat.

Joukkueen pukuhuoneen puolella huoltaja täyttää pelaajien juomapullot urheilujuomaseoksella. Niin ikään lääkelaukun tulee olla kunnossa. Ottelun kuluessa se on kentän laidalla penkkien takana ja huoltaja kuljettaa sen ja pelaajien varusteet kärryssä, kun joukkueet vaihtavat kenttäpuolia. Ottelun alussa Juha on viikannut pelaajien pyyhkeet penkkien selkänojille. Pelin kuluessa hän pyrkii samaten pitämään pelaajien verryttelyasut järjestyksessä.

Huoltajan tärkein tehtävä on ennen muuta huolehtia urheilujuomien jakamisen sujuvuudesta pelin aikana. Juomapullot ovat 12 pullon telineessä, ja huoltajan on välillä käytävä niitä täyttämässä. Juha korostaa: ”Juomapullojen täyttäminen on suunniteltava siten, ettei ole poissa aikalisien ja 14 pisteen teknisen tauon aikana. Kerttulassa täyttömatka on lyhyt, mutta vieraspeleissä matkat ovat joskus pidempiä. On vain sopivalla hetkellä lähdettävä täyttämään juomapullot ja tultava mahdollisimman nopeasti takaisin. Juomapullojen pitää luonnollisesti olla telineessä numerojärjestyksessä, jotta kukin pelaaja löytää oman juomansa vaivattomasti.”

Lisäksi huoltajan on oltava valppaana, jos kentällä tapahtuu loukkaantumisia. Juhan vastuulla on, että kaikki edellä mainittu hoituu moitteettomasti. Unohtaa ei sovi myöskään pelaajien kannustusta. Koti- ja vieraspelien lisäksi Juha pyrkii olemaan läsnä joukkueen harjoituksissa ja palavereissa mahdollisimman paljon, sillä pelaajat, valmentajat, joukkueenjohto ja huoltaja ovat yhtä isoa perhettä.

Loimun huoltajalta ei ainakaan kunto petä. Juha kertoo: ”Olen aina harrastanut urheilua monipuolisesti henkiinjäämiskursseista erävaelluksen SM-kisoihin. Sitten rupesin miettimään, että maratonia en ole vielä tullut kokeilleeksi. Ensimmäisen maratonini juoksin vuonna 1991. Se oli Helsinki City Maraton ja juoksin sen työtovereitteni kanssa. Siitä se alkoi, eikä loppua näy. Vuosina 2001-2005 juoksin joka vuosi vähintään kymmenen maratonia, 12 enimmillään ja 10 vähimmillään. Sata maratonia tuli täyteen vuonna 2006. Viime vuonna juoksin kahdeksan maratonia, joista seitsemän alle viiden tunnin ja yksi muutaman minuutin yli. Kaiken kaikkiaan olen juossut 136 maratonia. Nopeimmillaan olen taittanut matkan vuonna 1993 Turussa aikaan 3.27,38. Olen säännöllisesti osallistunut Helsinki City Maratoniin, Tukholman Maratoniin, Paavo Nurmi Maratoniin ja Masku Maratoniin. Seuraava ma-ratonini on huhtikuussa juostava Masku Maraton. Loimu on silloin vielä mukana kevään loppuotteluissa, joten joudun ehkä tekemään joitakin erikoisjärjestelyjä. Mikäli joku kultamitalipeleistä on samana päivänä kuin Masku Maraton, minun täytyy juosta se edeltävänä päivänä todistajan läsnä ollessa. Olen aina pelännyt, että tällainen tilanne tulee joskus. Ei ole vielä osunut, mutta kerta se ensimmäinenkin.