UUTISET
Ratkaiseva ilta Virroilla ja sankarien vastaanotto
Loimu siirtyi marraskuun lopulla ensimmäistä kertaa ykkössarjan kärkipaikalle. Pitkäksi venynyt voittoputki katkesi vieraspelissä Kokkolan Tiikereitä vastaan tuhannen katsojan silmien edessä. Sarjan edetessä alkoi näyttää siltä, että nousu mestaruussarjaan voisi olla mahdollista. Kauppiksen sali ei kuitenkaan riittänyt pääsarjapeleihin, joten puheenjohtaja Jorma Susi avasi seuran suunnitelmia jo kesken kauden: ”Jos nousemme mestaruussarjaan, tulemme todennäköisesti anomaan lupaa saada pelata Samppalinnan palloiluhallissa.”
Loimun nousu mestaruussarjaan varmistui sarjan päätöskierroksella 20.3.1976 vierasottelussa Virtain Veikkoja vastaan. Raisiosta matkusti linja-autollinen kannattajia seuraamaan seurahistorian siihen asti tärkeintä ottelua. Ensimmäisen erän jälkeen Loimu ei enää jättänyt mitään epäselväksi, vaan voitti ottelun vakuuttavasti erin 3–1.
Nousun jälkeen Loimun joukkuetta oli Raisiossa vastassa suuri joukko juhlivia kaupunkilaisia. Raision kaupunki järjesti heti samana iltana joukkueelle virallisen vastaanoton kaupunginjohtaja Samuli Porsangerin johdolla. Samalla toteutui kaupungin pitkäaikainen haave – Raisio sai ensimmäisen edustajansa palloilulajien pääsarjaan.
Yhtymä mahdollistamassa pääsarjataipaleen käynnistymistä
Loimu oli aloittanut kesällä 1975 pitämään kioskia Raision tehtaitten alueella. Se paransi seuran taloudellista tilannetta merkittävästi Veikkaus-toimistoineen. Sarjanousun varmistuttua Raisio Yhtymän panos oli muutenkin Loimulle ja Raisiolle merkittävä, sillä heti budjetin kokoamisen alkumetreillä puheenjohtaja Jorma Susi keskusteli yhtymän varatoimitusjohtaja Esa Halosen kanssa. Päätös syntyi nopeasti ja Halonen, Jukka Mäki ja Veikko Vartia päättivät lohkaista mainosbudjetista osan Loimulle.
Yhteistyöstä tuli pitkä ja Raisio Yhtymä brändeineen oli tuttu näky mm. Loimun peliasuissa aina seuran 50-vuotisjuhliin vuoteen 2008 asti. Sen jälkeen yhteistyötä ei ole saatu uudestaan käyntiin joka vuotisista kovista yrityksistä huolimatta. Silti monet muistavat edelleen Loimun pääsarjataipaleen alkupuolelta Loimun pelaajien jakavan puurohiutaleita vieraspeileissä yleisölle pelaajaesittelyn yhteydessä.
Loimulaiset valmentajat
Loimussa on ollut kautta seuran historian nimekkäitä koti- ja ulkomaisia valmentajia. Osa on luonut nimeä jo ennen Loimuun tuloa ja osa on ponnistanut pitkälle ja menestyksekkäälle uralle Loimusta. Lentopalloa pidempään seuranneille tuttuja nimiä ovat mm. Vjatsheslav Platonov sekä Vodek Sadalski. Tällä vuosituhannella Loimusta koviin kansainvälisiin ympyröihin ovat ponnistaneet mm. Kasper Vuorinen, Ruben Wolochin ja Christophe Achten. Seurahistorian alkupäässä seuran ensimmäinen valmentaja oli Olavi Rajakangas ja häntä tehtävässä seurasi Jukka Ranta. Valmentajien lista on todella pitkä, mutta kun ensimmäistä pääsarjakautta edeltävästä kesästä puhutaan, on kyse Jukka Kutilasta.
Vammalasta kotoisin ollut 29-vuotias Kutila suoritti kesällä 1976 varusmiespalvelusta Säkylässä ja ensimmäinen valmentajaneuvottelu käytiinkin sikäläisessä sotilaskodissa. Opintojen vuoksi myöhemmin armeijaan mennyt Kutila oli jo valmistunut opettajaksi, oli töissä Vammalassa ja vapautunut Vammalan Kisan valmentamisesta. Kutilan ensi kohtaaminen Loimun pelaajien kanssa tapahtui useasti Loimun leiripaikkana toimineessa poliisien lomanviettopaikassa Rymättylässä jo ennen kuin sopimusta oli edes allekirjoitettu. Avoimesta tilanteesta ja vieraasta joukkueesta huolimatta Kutila oli tehnyt harjoitusohjelman valmiiksi jo ennen tapaamista.
Lopulta Kutilan kanssa syntyi sopimus, mutta hän ei kuitenkaan muuttanut Raisioon, vaikka asuntokin oli jo valmiiksi katsottuna. Hänen kaksoistyttärensä aloittivat koulutaivaltaan ja perhe päätti jäädä asumaan tuttuun ympäristöön. Samalla Kutila jatkoi töitään Vammalassa luokanopetajana. Järjestely tarkoitti sitä, että hän matkusti seuraavan kymmenen vuoden ajan iltapäivisin päättyneen työpäivän jälkeen Vammalasta Raisioon ja vielä samana iltana takaisin. Erikoista oli myös se, että päävalmentaja toi mukanaan seuran pääsponsoriksi Kuljetusliike Vaanon Huittisista.
Kutila toi Loimuun kovan harjoittelun kulttuurin ja vaikutteita haettiin maailman huipulta, kuten Puolasta ja Neuvostoliitosta. Hän toi Loimuun myös videoiden hyödyntämisen valmentamisessa ja peleihin valmistautuessa jo 50-vuotta sitten. Kai Rumpunen muistelee: ”Jukka Kutila oli vaativa valmentaja. Hän ei kuunnellut pelaajien mielipiteitä, vaan asiat tehtiin niin kuin hän sanoi. Napinaa ei kuulunut milloinkaan, sillä menestykset puhuivat puolestaan. Kuri oli ankara ja välillä meitä heräteltiin aika äänekkäästikin, jos peli oli mennyt huonosti.”
Kutilan aikakausi kesti lopulta Loimun kymmenen ensimmäisen pääsarjakauden ajan, joiden aikana Raisiossa juhlittiin peräti yhdeksää mitalia. Kutila nosti Loimun huipulle ja loi kovan työnteon kulttuurin. Hänen uransa jatkui Loimun jälkeen Länsi-Saksan Bundesliigassa Friedrichshafenin joukkueessa kahden kauden ajan, jonka jälkeen hän valmensi kotimaassa Tampereen Isku-Volleyta. Hän oli mukana myös Suomen maajoukkueen valmennuksessa Timo Hoivalan apuna. Loimun huipulle nostanut valmentajalegenda kuoli vuonna 2002 54-vuotiaana vaikean sairauden murtamana.
Kuvassa Loimun ensimmäinen mestarijoukkue keväällä 1982. Vasemmassa yläkulmassa Jukka Kutila.
Kotisalin haasteet
Ensimmäistä pääsarjakautta edeltäneenä keväänä ja kesänä loimulaisilla riitti tekemistä ja pohdittavaa. Yksi päänvaivaa aiheuttanut asia oli kotisali, sillä oma kotisali Raision kauppiksella ei käynyt pääsarjaotteluiden pelipaikaksi eikä Raisiossa ollut muutakaan mitat täyttävää salia.
Keskustelut Turun kanssa ongelman ratkaisemiseksi oli aloitettu jo hyvissä ajoin ennen nousun varmistumista. Nousun varmistumisen jälkeen loimulaiset järjestivät ensi töikseen kokouksen, johon kutsuttiin Raision ja Turun liikuntalautakuntien puheenjohtajat ja liikuntatoimenjohtajat. Loimu sai lopulta Samppalinnan palloiluhallista Turusta hieman poikkeusjärjestelyin liikuntatoimen johtaja Jussi Rintamäen ansiosta pelivuorojen lisäksi kaksi harjoitusvuoroa viikossa, mutta muuten joukkue harjoitteli Raisiossa.
Turussa urheilutilojen mainosoikeudet oli jaettu turkulaisille seuroille, joten mainospaikoista oli käytävä erilliset neuvottelut. Aluksi turkulaiset seurat olivat sitä mieltä, ettei Loimu saisi tuoda Samppalinnaan omia mainoksia edes otteluiden ajaksi. Mainostuotot olivat merkittävä osa pääsarjabudjettia, joten neuvotteluja käytiin, kunnes saatiin lupa tuoda omat mainokset kentän laidalle, kunhan turkualisten mainoksia ei hallissa peitettäisi. Loimu lupautui hankkimaan turkulaisten seurojen muodostamalle seurayhtymälle myös ison seinämainoksen, jonka ostajaksi sitoutui monella tapaa Loimua pääsarjataipaleen alussa tukenut Raisio Yhtymä.
Sittemmin Loimu pelasi lyhyttä Ikituurin Areenassa (nykyisen Caribian paikalla) vietettyä ajanjaksoa lukuun ottamatta kotipelinsä Samppalinnassa Kerttulan liikuntahallin valmistumiseen asti, eli vuoteen 1987.
50 vuotta sitten… ja nyt historia toistaa itseään
Loimun ensimmäistä pääsarjakautta syksyllä 1977 edelsivät lentopallon EM-kotikisat, joita pelattiin 25.9.–2.10. Myös Turun Kupittaan urheiluhalli toimi kisaisäntänä, kun sekä miesten että naisten Euroopan mestaruuksista taisteltiin Suomessa.
Kupittaalla pelattiin siis siinä yhä käytössä olevassa yleisurheiluhallissa. Turnauksen ottelut pelattiin sentään halliin tuodulla parkettialustalla, mutta valmistava harjoitusottelu pelattiin hallin röpöläisellä yleisurheilijoiden kumirouhe-alustalla, joka oli pelaajille varsin eksoottinen kokemus.
Loimua edusti Suomen maajoukkueessa Jukka Rajakangas. Verkon toisella puolella nähtiin myös nimiä, jotka tulivat myöhemmin kirjoittamaan omaa historiaansa Raisiossa. Neuvostoliittoa valmensi Vjatšeslav Platonov ja Puolan riveissä pelasi Włodzimierz ”Wodek” Sadalski – molemmat toimivat myöhemmin Loimun päävalmentajina. Lisäksi lukuisat loimulaiset olivat mukana kisojen järjestelyissä.
Mielenkiintoinen sattuma on, että myös Loimun 50. pääsarjakautta edeltää EM-kotikisat, jotka alkavat Suomen osalta torstaina Tampereella. Loimu järjestää yhteistyökumppaneilleen bussiretken Suomen avausotteluun.
Tällä kertaa Suomen alkulohko pelataan Tampereella ja mukana ovat 50. vuoden takaisista kisoista poiketen nykykäytäntöjen mukaan vain miesten maajoukkueet. Suomea kisoissa edustavat Loimu-taustaisista Aleksej Zhbankov sekä Joonas Jokela. Muiden maiden kokoonpanoja ei ole vielä vahvistettu, joten nähtäväksi jää ketkä ulkomaisista Loimu-alumneista tulevat kisoissa esiintymään. Ja keitä tulevia loimulaisia kisoissa esiintyy..
-
Kuubalaiskaksikko täydentää hyvin tulevan kauden joukkueemme. Yleispelaaja Yusnier on hyvä joka osa-alueella. Odotan hänen tuovan kovuutta syöttö- ja hyökkäyspelaamiseen. Keskitorjuja-hakkuri Elieser on vahva torjuja. Hän tuo mahdollisuuksia erilaisiin kokoonpanoihin, kommentoi Loimun päävalmentaja Teemu Mäkikyrö.
Penkkiurheilijaa on tänä kesänä hemmoteltu. Maailman suurin urheilutapahtuma jalkapallon MM-kisat päättyivät kohujen värittäminä Yhdysvalloissa ja maailmanmestariksi nousi Espanja. Mestarijoukkueesta, La Rojasta, on sanottu, että se pelasi erityisesti joukkueena, vaikka mukana oli lajin suurtähtiä vaikka muille jakaa. Koko kisojen parhaana pelaajana palkittiin joukkueen kapteeni Rodri.
Jalkapallon ja muiden kesälajien lisäksi tänä kesänä penkkiurheilijat ovat päässeet nauttimaan myös lentopallosta. Miesten maajoukkue, Veljekset, voitti ensimmäistä kertaa nykymuodossaan pelatun Euroopan liigan. Veljekset voitti kaikki kymmenen peliään ja vei voiton ylivoimaisesti. Oli hienoa päästä seuraamaan Veljesten kotipelejä Veikkaus Arenalla ja Nokian AGCO Power Arenalla sekä vieraspelejä Ylen lähetyksistä. Maajoukkueessa pelasi myös Loimun kasvatti Alexej Zhbankov, joka palkittiin parhaana pelaajana Suomi-Albania-pelissä Veikkaus Arenalla. Koko Euroopan liigan arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin maskulaislähtöinen Luka Marttila. Ja mukana joukkueessa oli myös Loimun junioreissa pelannut hänen veljensä Nooa.
Euroopan liigan myötä Veljesten piti saada suora paikka korkeimpaan maajoukkuesarjaan, eli Volleyball Nations Leagueen (VNL), mutta Kansainvälinen lentopalloliitto heitti kylmää vettä Veljesten niskaan ottamalla Venäjän takaisin liigaan. Samalla Veljesten nousu sarjatasoa kovempiin peleihin vaarantui. Nyt on odotettava vähän jalkapallon MM-kisojen hengessä jännityksellä, että mitä kabineteissa päätetään.
Tuleva syksy on lentopalloyleisölle vähintään yhtä hieno kuin kesä. Ensin Tampereella pelataan 10.9.-17.9. EM-kisojen alkulohkojen pelejä. Suomi kohtaa silloin Tanskan, Alankomaat, Belgian, Viron ja Serbian. Oletko jo ostanut liput EM-peleihin? Muista käyttää RAISIONLOIMU -seurakoodia lippukaupassa, jolloin tuet lipun ostamalla meidän toimintaa. Penkkiurheilijat pääsevät seuraamaan Veljesten pelejä toivottavasti aina Milanon finaaleihin asti. Lentopallohuuma nousee!
Miesten Mestaruusliigakausi alkaa perjantaina 16.10. Loimun juhlaottelulla, kun oranssi-mustat käynnistävät 50. pääsarjakautensa Akaa Volleyta vastaan. Kauden aloituspelissä Akaa tarjoaa Loimulle kovan vastuksen heti kauden alkuun. Oletko jo merkinnyt tämän tärkeän päivän kalenteriisi? Paikallista penkkiurheilijaa hemmotellaan jälleen Mestaruusliigapeleillä koko talven ajan.
Nähdään viimeistään syksyllä Kerttulassa harjoitusotteluiden alkaessa!
Kuva tehty ai:lla. :)
Loimun valmistautuminen lokakuussa alkavaan seuran 50. peräkkäiseen pääsarjakauteen on jatkunut kolmen entuudestaan tutun pelaajan kanssa sopimuksien allekirjoittamisella. Hakkuri Hugo Kadin ja yleispelaaja Samuel Salmisen kanssa on tehty jatkosopimukset ja viimeiset kaudet TUTO Volleyssa pelannut passari Janne Pyhäjärvi palaa oranssi-mustaan peliasuun. Kaikki kolme sopimusta ovat kestoltaan yhden vuoden mittaisia ja lisäksi niissä on toinen vuosi optiona.
Viime kaudella ensimmäisen ammattilaiskautensa ulkomailla pelannut ranskalaishakkuri Kadi omaa terävän vasemman käden hyökkäyksen lisäksi hyvän aloitussyötön. Hyökkäyksessä Kadi tullee nopean pelin ystävänä nauttimaan Saksasta palaavan Tomi Saarisen pelitavasta.
-
Vasenkätisen ja fyysisen pelaajan kaikkea potentiaalia ei saatu ulosmitattua vielä viime kaudella. Ominaisuudet riittää liigaamme hakkuriksi todella hyvin ja kun saadaan suoritustasoa tasaisemmaksi, niin on kova hakkuri tulevalla kaudella, kertoo Loimun päävalmentaja Teemu Mäkikyrö ranskalaispelaajan potentiaalista.
-
Samppa täydentää meidän yleispelaajaosastoa ja saadaan hyvä taistelu aloittavien yleispelaajien roolista. Hän on taitava ja etenkin vastaanotossa hyvä. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen on meillä tärkeässä roolissa. Kun sitä pystytään viemään eteenpäin, on hänellä hyvät saumat taistella ensi kaudella peliajasta, kertoo Mäkikyrö suunnitelmistaan.
-
Janne on jo useamman vuoden ollut liigajoukkueiden mukana ja vahvan syötön lisäksi on hän kehittynyt joka vuosi ja tuo Saarisen Tomin kanssa erityylisenä passarina hyvää vaihtelua pelin rakenteluun. Hän on myös kova tekemään töitä ja tuo harjoittelukulttuurin paljon lisää tavoitteellisuutta, keskittymistä ja asennetta yleisesti, kehuu Mäkikyrö.
- 1
- 2
- Seuraava »


