Siirry sisältöön

UUTISET

31.10. Loimulla täyden kuuden pisteen viikonloppu

31 lokakuun, 2017

Hyvään ja voitokkaaseen vireeseen lokakuussa roihahtanut Loimu pelasi viikonloppuna kaksi tärkeää vierasottelua, kun Nyholmin liikenteen bussi kuljetti oranssi-mustan joukkueen ensin lauantaina Vantaalle ja sunnuntaina Akaalle. Molemmat viikonlopun vastustajat löytyvät sarjataulukosta Loimun alapuolelta, joten ilmassa oli pakkovoiton tuntua, vaikkei sellaisesta tietysti virallisesti puhutakaan peleihin valmistautuessa.

Lauantain ottelun avauserässä nähtiin tasaista taistelua, mutta lopulta Loimu väänsi voiton jatkopalloilla. Toisessa erässä nähtiin kenties tämän kauden parasta Loimua ja kotijoukkue oli vailla mahdollisuuksia, kun Loimu kuittasi erän itselleen 14-25. Pitkän tauon jälkeen Ducks tuli kentälle sisuuntuneena ja nappasi kolmannen erän itselleen. Neljännessä Loimu sai kuitenkin oman pelinsä jälleen kotijoukkuetta paremmalle tasolle ja kirjautti kauden kolmannen voiton Ducksista luvuin 1-3 (25-27, 14-25, 25-23, 19-25). Loimun ja ottelun paras pistemies oli hakkuri Gino Naarden, joka teki 23 pistettä tehoin +17. Koko joukkueen vahvasta esityksestä on vaikeaa, ja ehkä turhaakin, nostaa yksilöitä esiin, mutta keskitorjujat Trent O’Dea (12, +10) ja Tuomas Koppanen (14, +13) ansaitsevat erityismaininnan. Koppasen pisteistä peräti yhdeksän tuli torjumalla. Loimun ykköslibero Ville Sihvonen potee edelleen nilkkavammaansa ja häntä tuurasi hyvin toisen liigaottelunsa pelannut Esko Vuorinen. Toisessa erässä yleispelaaja Eetu Kulmala pääsi ensimmäistä kertaa liigaottelussa kentälle syöttövaihdon myötä.

Sunnuntain ottelu sarjanousija Akaa Volleyta vastaan päättyi tasaisista eränumeroista huolimatta Loimun puhtaaseen 0-3 (22-25, 24-26, 22-25) vierasvoittoon. Akaa Volley oli kokeneiden laitapelaajiens avrassa, mutta Antti Poikelan (13 pts, +3), Joni Mikkosen (15 pts, +6) ja Dmitri Borichevin (13 pts, +7) tehot eivät riittäneet kartuttamaan akaalaisten pistesaldoa. Loimun pistekuningas oli jälleen hakuri Naarden, joka teki peräti 62% hyökkäystehoilla yhteensä 16 pistettä.

Loimu nousi viikonlopun tuloksilla sarjataulukossa jo neljänneksi. Samalla Tuomas Koppanen vankisti asemaansa torjuntapörssin kärkipaikalla ja hänen taakseen toiseksi kiilasi Trent O’Dea. Pistepörssissä Gino Naarden nousi toiseksi. Loimun ottelut jatkuvat sunnuntaina 5.11., jolloin Sampo Volley saapuu Raisioon mittaamaan sarjataulukossa heidän ohitseen nousseen Loimun virettä.

26.10. Loimun Achten Islannin päävalmentajaksi

26 lokakuun, 2017

Viime kesänä lentopallon Mestaruusliigassa pelaavaan Raision Loimun päävalmentajana aloittanut belgialainen Christophe Achten (38 v.) on Islannin miesten maajoukkueen uusi päävalmentaja vuoteen 2019 kestävällä sopimuksella. Maajoukkuesopimus ei vaikuta Achtenin työnkuvaan Loimussa.

Tätä sopimusta on sorvattu jo tovin aikaa. Olen innoissani tästä uudesta haasteesta. Maajoukkue- ja seurajoukkuekausi eivät mene ristiin ja aikataulut on vahvistettu puolin ja toisin. Tällä hetkellä selvitellään mm. joulutauon maajoukkueleiriä, joka saatetaan vetää Suomessa yhdessä Loimun kanssa, kertoi Loimun treeneistä tavoitettu Achten.

Achten on aiemmin toiminut Belgian miesten maajoukkueen apuvalmentajana. Islannissa hän toimii päävalmentajan pestin lisäksi koko islantilaisen lentopalloilun teknisenä neuvonantajana. Islannin naisten maajoukkueen päävalmentajana toimii Loimua viime kaudella valmentanut italialainen Daniele Capriotti.

Islanti on jaetulla 118. sijalla mm. Unkarin, Tanskan ja Albanian kanssa lentopallon maailman rankingissa. Ensimmäiset viralliset pelit Achtenin valmentamalla Islannilla on edessään elokuussa.

23.10. Kannattajamatkoja tulossa – lähde mukaan

23 lokakuun, 2017

Loimulla on lähiaikoina ohjelmassa ns. lähivieraspelejä, joihin järjestetään myös kannattamatkoja, mikäli lähtijöitä ilmottautuu riittävästi. Ensimmäisenä ohjelmassa on lauantaina 28.10. reissu Vantaalle ja heti seuraavana päivänä sunnuntaina 29.10. Tampereelle. Nämä kannattajamatkat maksavat 30 € / reissu pitäen sisällään bussikuljetukset ja pääsylipun otteluun.

Marraskuun 11. päivänä on vieraspaikalliskamppailu Loimaalla, johon toivotaan erityisen paljon kannattajia oranssimustien tueksi. Ottelu on samalla Siljan malja -paikallissarjan toinen osaottelu. Loimun yhteistyökumppani Liedon Säästöpankki tarjoaa tähän otteluun Loimun kannattajille bussikyydit veloituksetta, eli reissun lähtijät ostavat itselleen vain pääsylipun normaalisti hallilta.

Valitettavasti Korson ja Akaan kannattajamatkoille ei saatu riittävästi lähtijöitä mukaan. Loimaan 11.11. reissulle voi ilmoittautua sähköpostitse info@raisionloimu.fi

22.10. Kolumni: Paikallisherruutta etsimässä

22 lokakuun, 2017

Sunnuntaina Kerttulassa pelataan lentopallomatsi, joka ei ole mikä tahansa ottelu. Loimu saa vastaansa Hurrikaanin. Panoksena on tärkeiden sarjapisteiden ohella Varsinais-Suomen lentopalloherruus, eli Siljan malja, joka jaetaan kauden kolmessa paikalliskamppailussa vastustajan niskalenkkiin laittavalle.

Kun puhutaan urheilusta, ei voida sivuuttaa tunnetta. Sen rooli menestyksen kivijalkana on olennainen. Mitä enemmän tunnetta, sitä parempi kattaus. Firenzestä kotoisin olevan italialaisen meritoituneen jalkapallovalmentajan kommenttia on helppo myötäillä.

Paikallisotteluissa eli derbyissä tunteen merkitys kasvaa omaan luokkaansa. Mitä intensiivisempi on kahden kilpakumppanin yhteinen historia, sen syvempi on vihollisuuden kaivanto. Vastakkainasettelun juuret on istutettu syvälle. Peliä pelataan areenoiden ohella niin katsomoissa, kaupungilla kuin kotisohvillakin. Se saa ajan myötä yhteiskunnallisen voiman raamit.

Olen kokenut elämäni varrella useita kiihkeitä paikallisvääntöjä livenä. Niiden intensiteetti on vaihdellut paikasta ja lajista riippuen. Tampereen leppoisasta kiekkoderbystä on ollut pitkä matka Milanon paikalliseen. Mansessa jääkiekko on osa elämää, Italiassa elämä osa jalkapalloa – maassa maan tavalla.

Hienojen derbykokemusteni joukosta nousee esiin ikivihreä klassikko, jonka tunnemaailma oli aivan omassa kastissaan. Eräs sunnuntainen iltapäivä tarjosi minulle huikean oppimatkan. Näin, kuulin ja koin asioita, joiden muistoa vaalin vielä tuonpuoleisessakin. Opin, mihin kaikkeen ihmismieli pystyy. kun tunteet saavat ylivallan. Näin, miltä tuntuu, kun ystävä muuttuu viholliseksi. Pääsylippuun uhraamani punnat maksoivat kaiken takaisin korkoineen.

Elettiin syksyä 1989. Atlantilta puhaltava syysviima runteli Glasgow’n kaupunkia. Edellispäivänä alkanut vesisade taukosi sopivasti ennen odotettua hetkeä. Siitä oli puhuttu jo viikkojen ajan. Se oli kuumana perunana paikallisten ihmisten mielissä niin kodeissa, kouluissa, kahviloissa kuin työpaikoillakin. Se oli eräs kaupungin vuosittaisista merkkipäivistä.

Oli Glasgow’n derbypäivä. ”Old Firm” asetti vastakkain skottifutiksen kaksi jättiläistä. Legendaariseen valkovihreään raitapaitaan sonnustautunut Celtic isännöi kaupungin toista ylpeyttä, sinipaitaista Rangersia.

Ensitahdit lyötiin kaupungilla jo tunteja ennen derbyn aloitusvihellystä. Parin kilometrin pituinen eeppinen kävelymatka Celticin kotistadionille sisälsi tunnetta ja draamaa tavalla, joka oli nuorelle suomalaiselle futisfanille ennestään vierasta. Olin soluttautunut paikkaan, jossa fanikulttuurin kasvot olivat odotettuakin monisäikeisemmät.

Laulut raikasivat, faniliput liehuivat ja molemminpuoliset herjat lensivät matkan aikana. Tunsin vihan ruumiillistuvan kävellessäni tuon pauhun keskellä kohti päivän näyttämöä. Jälkiviisaana saan kai olla tyytyväinen siihen, etteivät skottimurteen kaikki sanat suomentuneet mielessäni. Sen verran rankkaa ja painokelvotonta tekstiä sain kuulla.

Celticin ja Rangersin pitkä yhteinen historia yhdistää ja erottaa ihmisiä. Se on muovannut todellisuuden, joka lyö leimansa läpi kaupungin. Urheilun ohella kyse on myös uskonnosta. Celtic on katolilaisten seura, Rangers puolestaan protestanttien. Kiihko ja lojaalisuus kulkevat kehdosta hautaan. Soihtu siirtyy isältä pojalle. Olet sitä, miksi synnyit.

Stadioni lähestyi. Melu ja pauhu saivat entistä suuremmat mittasuhteet. Kylmät väreet viilisivät selkäpiissäni. Mellakkavarustein aseistettu poliisi oli paikalla runsaslukuisena. Tappeluihin ja rähinöintiin oli valmistauduttu suurieleisesti. Megafonein julistetiin päivän epistolaa. Molempien joukkueiden faneilta pyydettiin malttia ja urheiluhenkeä – olihan lopulta kyse vain jalkapallosta.

Otteluun sisältyi mielenkiintoinen sivujuoni. Kaksi vuotta aiemmin Celticistä Ranskan liigan Nantes’iin siirtynyt Skotlannin maajoukkuehyökkääjä Maurice ”Mo” Johnston oli tehnyt odotetun paluun ”sumujen saarelle”. Hänen nimensä oli tunnistettavissa molempien joukkueiden fanien kannatushuudoissa ja -lauluissa.

Johnston oli tehnyt aiemmin keväällä esisopimuksen Celticin kanssa. Kaikki oli valmiina kultapojan kotiinpaluulle. Sitten tapahtui jotain odottamatonta. Sarjakauden alun kynnyksellä Johnston käänsi takkinsa ja siirtyi Liverpool-legenda Graeme Sounessin valmentamaan Rangersiin.

Johnstonin takinkääntö oli laatuaan ensimmäinen Glasgow’n erittäin hierarkkisessa ja kurinalaisessa futiskulttuurissa. Se oli anteeksiantamaton teko, joka rikkoi julmasti monia kirjoitettuja ja kirjoittamattomia tabuja. Celtic-fanien keskuudessa maalitykki sai lempinimen ”Juudas”. Hänen nimeään ja numeroaan kantaneita valkovihreitä pelipaitoja poltettiin julkisesti. Myöskään sinipaitojen fanit eivät piilottaneet kynttiläänsä vakan alle. Rangersin kausikortteja ja kannustuslippuja tuhottiin ilman tunnontuskia. Ystävästä vihollinen, vihollisesta ystävä – ihmismielen ymmärrys ei ole rajaton.

Ihmisten viha ei rajoittunut pelkästään jalkapalloon. Tappouhkauksia saaneen Johnstonin perhe eli jatkuvan poliisisuojelun alaisena. Hänen lapsensa kävivät päiväkodissa poliisiauton saattamana. Johnstonin kodin ikkunoita rikottiin säännöllisesti. Oli oravanpyörän taustalla sitten raha tai jokin muu kiihotin, Mo Johnston oli saanut sekaisin koko kaupungin.

Joukkueet saapuivat viheriölle. Tunnelma täpötäydellä stadionilla oli infernaalinen. Kenttäkuulutuksesta sai hädin tuskin selvää. Kun miesääni esitteli siniseen pelipaitaan sonnustautuneen Johnstonin, yleisön pauhu ylitti kaikki desibelirajat. Voi vain kuvitella, mitä liikkui Maestron mielessä. Moni olisi varmasti ollut valmis maksamaan ison summan maalitykin tuon hetkisistä aivoituksista. Tältäkö tuntuu olla Glasgow’n vihatuin mies? Vastauksen tiesi vain Mo Johnston.

Celtic Parkin futishelvetistä on pitkä matka Kerttulaan. Sunnuntaina ollaan huomattavasti maltillisemmassa derbyhengessä. Raision lentispyhätön edustalla ei polteta entisten Loimu-pelaajien oranssimustia pelipaitoja. Oivasen veljekset, Eemeli Kouki ja Tuomas Koppanen saavat marssia ulko-ovesta sisään ilman poliisisaattuetta ja Juudas-pilkkahuutoja. Ensimmäiset tervehdykset ja kättelyt tulevat Loimun talkoolaisilta, jotka ottavat tutut pelimiehet vastaan hymyillen ja ilman suuren maailman ennakkoluuloja. Sunnuntaina pelataan lentistä ilman yhteiskunnallisia tunnekuohuja.

-Juha Palosaari-

22.10. Loimulle ansaittu työvoitto Tiikereistä

22 lokakuun, 2017

Loimu ja Kokkolan Tiikerit kävivät värikkään taistelun tärkeistä liigapisteistä Kerttulan sunnuntai-illassa. Tapahtumarikas ja aaltomaisesti edennyt ottelu päättyi lopulta isäntien ansaittuun kotivoittoon. Loppunumeroiksi kirjattiin 3-1 (24-26, 25-22, 28-26, 25-21).

Kolmen ottelun voittoputkessa (kaksi Mestaruusliigamatsia ja Suomen Cup-ottelu) parketille astellut Loimu joutui mittelöön haastavassa tilanteessa. Jo ennestään miehitetylle loukkaantuneiden listalle joutui viikon treenien yhteydessä vahvaa kautta vetävä vakiolibero Ville Sihvonen. Tämä johti siihen, että normaalisti yleispelaajana pelaava Loimu-ikoni Ossi Rumpunen (vastaanotto 25%) joutui vetämään sinisen liberopaidan ylleen. ’Konkari’ toimi nuoren Esko Vuorisen (vastaanotto 45%) ’isäpuolena’ ja mentorina tämän napattua vyölleen ensimmäisen täyspainoisen liigamatsinsa.

Lähtötilanteen haastavuus ei kuitenkaan sokaissut Loimua. Isännät jatkoivat edellisviikoilta tuttua väkevää pelaamistaan. Loukkaantuneiden vakiokasvojen pelipaikoilla nähtiin kelpo suorituksia. Niin Vuorinen kuin laituriosastolla vastuuta saanut Tuomas Siirilä (4/-4, 2 torjuntaa, vastaanotto 50%, hyökkäys 20%) hoitivat leiviskänsä kunnialla. Samalla nuorukaiset antoivat Loimu-valmennukselle positiivisen signaalin rosterin leveydestä. Tiukka kilpailutilanne pelipaikoista on pitkässä juoksussa kaikkien etu.

Isoa roolia otti jälleen oranssimustien tulikuuma ulkomaalaisduo. Hakkuri Gino Naarden (26/+13, 1 ässä, 3 torjuntaa, hyökkäys 51%) ja sentteri Trent O’Dea (17/+16, 7 torjuntaa, hyökkäys 71%) säkenöivät läpi ottelun. Kaksikon kylmäpäiset ratkaisut toivat sekä pisteitä että loivat parketille tärkeän pelillisen johtajuuden kivijalan.

Kokkolassa eletään jälleenrakennuksen aikaa. Kullanhuuhdonta on vaihtunut nuoren joukkueen sisäänajoon. Tulevat sankaritekojen arkkitehdit ovat aloittaneet kasvunsa päävalmentaja Tapio Nissin koulussa. Jokainen yhdessä vietetty hetki – harjoitus, bussimatka ja ottelu – vievät tarinaa eteenpäin. Päivä päivältä keltamustien uusi pelaajasukupolvi on valmiimpi kantamaan O-P Ojansivun, Lauri Kermisen ja Steven Kehoen kaltaisten seuralegendojen muovaamaa velvoittavaa perintöä.

Kokemattomuus on kuin kolikko, jossa on kaksi puolta. Onnistumiset ja epäonnistumiset seuraavat toinen toistaan. Tiikereiden vierailu Kerttulassa paljasti armottomasti realismin kasvot. Kasvun portaat ovat jyrkät. Seuraavan askeleen saavuttaminen on aina uuden ponnistuksen päässä. Kova ja määrätietoinen työ on ainoa keino saavuttaa halutut päämäärät.

Tappio luonnollisesti kirvelee, mutta sen jälkimainingeissa on hyvä sulatella tapahtunutta. Tiikereillä oli omat hetkensä. Niiden toisenlainen käsittely ja rouva Fortunan suosiollisempi avustus olisivat saattaneet muuttaa illan käsikirjoitusta. Mikään huutava vääryys ei olisi ollut se, että kokkolalaiset olisivat napanneet mukaansa sarjapisteitä. Moni asia oli lopulta pienestä kiinni. Tänään kävi näin, huomenna kaikki saattaa olla toisin.

Ottelun avauserä eteni hienoisessa Tiikeri-hallinnassa tekniselle aikalisälleen saakka. Sen jäkeen Loimu onnistui kuromaan vieraiden kolmen pisteen johdon umpeen ja sai mahdollisuuden erän katkaisuun tilanteessa 24-23. Tiikereiden loistavasti täsmäajoitettu aikalisä ja sitä seuranneet Loimun kaksi virhettä tarjosivat eräpallotilanteen vuorostaan keltamustille. Ratkaisu tulikin heti kokkolalaisten avausyrityksellä Robert Seppäsen (4/-3, 1 torjunta, vastaanotto 63%, hyökkäys 23%) ja Teemu Lahden (13/+3, 1 torjunta, vastaanotto 61%, hyökkäys 40%) torjuttua Naardenin.

Kakkoserä oli selkeästi Loimun näpeissä. Vahvan työnäytteen vetäneen Verneri Vetriön (13/+3, 1 ässä, 4 torjuntaa, vastaanotto 60%, hyökkäys 31%) johdolla oranssimustat marssivat lopulta eleettömästi tasoittavaan erävoittoon. Sinetti tälle saatiin isäntien viidennellä eräpallolla Tiikeri-passari Anton Välimaan (3/0, 1 ässä, 2 torjuntaa) syyllistyä harmittavaan syöttövirheeseen.

Kolmas erä oli viihdearvoltaan illan paras. Tiikerit hallitsi erätapahtumia tekniseen aikalisään saakka hitaasti lämmenneen jenkkihakkurinsa Jack Wilsonin (17/+1, 2 ässää, 2 torjuntaa, hyökkäys 38%) vahvan panoksen siivittämänä. Loimu nousi pian rinnalle, ja erävoitosta käytiin tuima taistelu. Tiikerit pääsi yrittämään ratkaisua kahteen otteeseen, mutta kovaa luonnettaan näyttäneet isännät eivät taipuneet. Loimu kuittasi lopulta erävoiton toisella yrityksellään Tiikeri-laituri Lauri Jylhän (9/+2, vastaanotto 45%, hyökkäys 56%) hyökkäysvirheen suosiollisella avustuksella.

Neljäs erä päätti sunnuntai-illan taistelun. Tilanteessa 6-6 Loimu aloitti karkumatkansa, joka kesti otteluvoiton varmistaneeseen erävoittoon. Psykologisesti tärkeää sivuroolia taisivat näytellä edelliserän jälkipuoliskon piinalliset loppuvaiheet. Niistä energiaa ja itseluottamusta pumpanneet oranssimustat varmistivat täyden kolmen sarjapisteen saaliinsa heti ensimmäisellä yrityksellään Jylhän syöttövirheen myötä.

Siipirikkoinen Loimu oli täynnä taistelijoita. Jokainen kentällä käynyt mies oli paikkansa arvoinen. Jenkkipassari Scott Fifer (4/+4, 2 ässää, 2 torjuntaa) oli jälleen erinomainen. Keskellä Tuomas Koppanen (6/+5, 3 torjuntaa, hyökkäys 38%) säesti mainiosti upean ottelun pelannutta O’Deaa. Laidoilla Naarden, Siirilä ja Vetriö ottivat selkeän niskalenkin Tiikeri-kollegoistaan.

Tiikerit olisi tarvinnut enemmän yksilötason johtajuutta. Passarivastuun jakaneet Lasse Jylhä (1/0) ja Välimaa suoriutuivat tehtävistään kunnialla. Keskellä Antti Leppälä (8/+4, 3 torjuntaa, hyökkäys 45%), Simon Hone (3/0, hyökkäys 60%) ja Uchenna Ofoha (10/+7, 3 torjuntaa, hyökkäys 58%) olisivat kaivanneet suorituksiinsa jatkuvuutta. Laidoilla Wilson, Jylhä, Lahti ja Seppänen kävivät jatkuvaa Jaakobin painia tiiviin Loimu-torjunnan (21 torjuntaa) kanssa. Liberolupaus Niklas Breilin (vastaanotto 70%) palkittiin täysin ansaitusti keltamustien parhaana.

Vahvan ottelun pelannut Breilin harmitteli joukkueensa epävireistä hyökkäyspeliä, jonka saralla annettiin liikaa tasoitusta isännille.

– Meidän vastaanotto toimi tosi hyvin. Pelattiin osittain aika hyvää peliä. Saatiin momentum päälle ajoittain, mutta se ei kestänyt läpi ottelun. Ei saatu Loimun hakkuria kiinni, ja se oli varmasti ratkaisemassa ottelua. Oma hyökkäys ei toiminut riittävän hyvin. Eilinen Hurrikaani-ottelu ei painanut ainakaan omissa kintereissäni. Alkukausi on sujunut omalla kohdallani hyvin. Se on vastannut pitkälti odotuksiani. Oli hienoa liittyä joukkueeseen, jossa on menestytty ja jossa on pelannut menestyviä liberoita. Hyvät treenit vievät meitä koko ajan eteenpäin. Olen aika luottavainen kevättä ajatellen.

Verkon toisella puolella nähtiin myös kelpo liberopelaamista. Hienon matsin vetänyt Vuorinen oli syystäkin tyytyväinen työnäytteeseensä.

– Otteluun lähtö jännitti aika lailla. Loppujen lopuksi kaikki sujui hyvin, ja olen tyytyväinen panokseeni. Ossi oli auttamassa pelin alussa varsinkin vastaanoton puolella. Se auttoikin tosi paljon. Vastaanottoni parani koko ajan ottelun edetessä, mutta virheitä tuli varmasti jännityksen takia. Puolustus oli ihan hyvää, mutta paikanhaku toi omat haasteensa. Christophen treeneissä on tosi hyvä olla.

Tiikereiden päävalmentaja Tapio Nissi valoi uskoa tulevaan. Aaltomaisesti alkanut liigakausi on tarkoitus tasapainottaa määrätietoisen työn kautta.

– Onnittelut Loimulle. Pelasivat välillä pirun hyvin. Meillä oli omat hetkemme, varsinkin kolmannessa erässä, mutta siellä oli tosi vahvaa puolustuspeliä. Sieltä vaan pojat kaivoivat palloa ylös, ja sehän sytyttää joukkuetta. Kokonaisuutena samankaltainen peli kuin eilen. Hyökkäyspelissä hävitään tällä hetkellä. Ajatusmaailma on vähän kateissa, ja hakataan suoraan torjuntaan. Myös hakkuripelissä riittää haastetta. Tuollaisella vastaanotolla pitäisi pelit pystyä voittamaan. Siinä on työsarkaa ensi viikon treeneihin. Olen kuitenkin luottavainen tulevaisuutta ajatellen. Silloin, kun pelit lähtevät kulkemaan, ne kulkevat hyvin. Nyt on selkeä suvantovaihe menossa, mutta peli kehittyy portaittain eteenpäin.

Loimu-luotsi Christophe Achten kiitteli siipirikkoista joukkuettaan, joka vastasi huutoon erinomaisesti. Tärkeä kotivoitto kairattiin kovan kollektiivisen esityksen jälkeen.

– Olen tyytyväinen. Hieno voitto meille. Meillä on ollut loukkaantumisia, haasteita armeijan kanssa ja vatsaflunssaa. Joukkue näytti tänään luonnettaan, ja tämä oli ehdottomasti koko joukkueen voitto. Nämä ovat tärkeitä juttuja sekä tässä hetkessä että pitkässä juoksussa. Gino ja Trent ottivat isoa roolia ja toivat kentälle tärkeää johtajuutta. Keskellä odotan vielä Scottin ja Tuomaksen yhteistyön kehittymistä hyökkäyspelin saralla. Esko käsitteli jännityksensä mallikkaasti ja pelasi tosi hienon ottelun. Koko joukkueen tekeminen paranee koko ajan. Nuorten pelaajien kanssa toimiminen on juuri tätä – kasvua kohti parempaa huomista.

Katso myös: TilastotValokuvat

Tässä ottelun jälkeinen mediatilaisuus, jossa ottelua kommentoimassa Tiikereistä libero Niklas Breilin ja päävalmentaja Tapio Nissi ja Loimusta libero Esko Vuorinen ja päävalmentaja Christophe Achten:

https://www.facebook.com/RaisionLoimu/videos/1731801990163855/

loimu_tunnus_oranssi

Raision Loimu ry
c/o Rabbit Visuals Oy
Itäinen Rantakatu 64b
20810 Turku

+358 (0) 44 043 2116
info(at)raisionloimu.fi

Vieritä ylös